11. syyskuuta 2007

Ilmiöiden hermeneutiikasta


Suomen kieli on kuulkaa sitten viisas: sana ihminen palautuu sanoihin ihmetellä ja ihme, mikä tiedoksi kaikille putkiaivoskeptikoille saatettakoon: ihminen ja ihmeet ovat erottamattomat. Mikä tahansa ihmeellistä ihmistä koskettava ilmiö, ilmenee yhtäaikaa kielessä, mielikuvissa, ruumiin ja ympäristön konkretiana sekä sosiaalisina suhteina. Tai mikä tahansa (sen siis ei tarvitse olla ilmiö ja se voi olla myös vaikkapa lapsuuden tai edelliselämien tiedostamatonta kikkeliskakkeliskokkelia).

Tarkastellaanpa harmittomalta kuulostavaa esimerkkiä. Lämpimästä, mutta ohuesta ja muihin vaatteisiini sopivasta villatakistani puuttuu nappi. Lisäksi helmassa pilkistää pienen pieni reikä. Voin riisua ja pukea villatakkia sään ja seuran mukaan. Näin villatakki merkitsee minulle mahdollisuutta paistatella lämpimässä olkapäät paljaina ja tatuointi provosoivana, mahdollisuutta värjötellä keski-ikäisen ja –luokkaisen tyyliikkäästi massaan sulautuen sekä mahdollisuutta tehdä vaikutus niin halutessani. Sillä ainahan voin vetää hihat ylös, olla sekä lämpimästi, tätimäisesti pukeutunut, että provosoida treenatuilla, kuvioiduilla käsivarsillani.

Jos nappi puuttuu ja villavaatteessa on reikä, voin heittää hyvästit vaatetukseni normiviestille. Joudun hyväksymään omituisuuteni ja marginaalisuuteni. Tässä vaiheessa huomaankin, etten enää puhu tyyliseikoista, vaan Feriharjoittelusta, joka on väistämättä siementänyt sieluuni uuden Feri-identiteetin. Haluanko kantaa tätä orastavaa Feri-identiteettiä? Haluanko hypätä kuilun yli epänormiuteen, josta ei enää ole paluuta?

Parsin villavaatteen orastavan reiän kiinni. Vaihdan villatakin napit koreampiin ja huomiota herättävämpiin, sillä tiedän, että se tapahtui jo, se hyppy tuntemattomaan, muutos, mutta minulla olkoon jatkossakin valta valtavirrassa vellovalle paljastaa itsestäni vain se osa, minkä kanssa hän kykenee kommunikoimaan.

Näin muutokseni, kasvuni identifioitumiseni Feriksi ilmenee villatakin nappien konkretiana, sosiaalisina suhteina, mielikuvina riikinkukkoenkelin avautuvista pyrstösulista (mistä enemmän ehkä toiste), sekä tästä blogijutustelusta.

PIO MOT

Sirius Mustarosa

Ei kommentteja: