Kuvittelen kierrättäväni energiaa. Kuvittelen väriä, valoa, lämpöä, tiiviin energiamassan tunnetta, kun se kiertää kehossani. Muistelen energisiä, ruumiini tuntemuksiin unohtuneita kokemuksia.
Sitten ykskaks kaunispäivä näen energian kiertävän, tunnen lämmön ja kihelmöinnin siirtyvän, paineen, eikä mikään olekaan helppoa enää.
Palaan hetkeksi kuvittelemaan, mutta tässä vaiheessa tiedän huijaavani itseäni: minun on nähtävä, tunnettava, kuultava, mikäli mielin oppia hallitsemaan muutosvoimiani itsessäni. Tällä erää tämä erottaakin minut Jumalista, haltioista ja muista mielikuvitusolennoista. Kaikki on helppoa vain mielikuvituksessa tai vain sen sementin selkeässä konkretian ulottuvuudessa. Nämä yhdistämällä voi tuottaa viimeinkin itse kohtalonsa, vapaasti muuttaa elämänsä haluamaansa suuntaan,
mutta
on se niin vaikeeta.
Rrrosa sapiens
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti