1. joulukuuta 2006

Pohjan Akka

Olen kohdannut Louhen monena: Neitona, Eukkona ja Äitinä, pystypäisenä johtajana ja maailmojen muokkaajana, olkoonkin oikullisena toisinaan. Kohtaamisteni johdosta olen joutunut haastamaan sitä arkkityyppistä kuvaa, joka Louhesta vallitsee, sillä olen kohdannut parantajan, taistelijan ja äidin, joka välittää huolehtii lapsistaan, toki äkäisen Ämmän, mutten kertaakaan ole tullut torjutuksi. Ajattelen, että Louhi on vanha Kolmijumalatar, Neito, Äiti ja Eukko. Näin olen myös kokenut.

Hänen nuorta, itsenäistä olemusmuotoaan ilmaisee Aino, nainen, joka keskittyy töihinsä mielummin kuin sosiaaliseen paistatteluun. ”Enkä joua ilmankana, pääse en neitipäiviltäni, noilta töiltä tehtäviltä, kesäisiltä kiirehiltä: marjat on maalla poimimatta, lahen rannat laulamatta, astumatta ahoset, lehot leikin lyömättäni.” Aino on myös nainen, joka hukkuu tunteisiinsa ja Kalevalan kuvaus, jossa Hän riisuutuu rannalla hukuttautuakseen vertautuu ikivanhaan taruun Inannan laskeutumisesta Manalaan. Pohjan Neitoa kosiskelevat kaikki keskeiset miespuoliset sankarihahmot ja hän edustaakin Kolmijumalattaressa rakkauden eroottista puolta. Samoin kuin kreikkalainen vastineensa Afrodite, hänetkin liitetään veteen ja hänkin valitsee sulhasekseen sepän. Muuten, sujuvasti unohdamme, että vaikka Aino menee Manalaan, hän sieltä näyttää myös palanneen sieltä omin avuin.

Louhen kaikkivoipaisuutta edustaa hänen hahmonsa Lemminkäisen Äitinä, joka kasaa poikansa palaset Tuonelan virrasta ja herättää hänet henkiin. Tässä meillä on kalevalainen versio Isis ja Osiris myytistä, mutta mieleen tulee myös Morriganin loitsu: ”Who is stronger than hope? Death.
Who is stronger than will? Death. Who is stronger than love? Death. Who is stronger than life? Death. But who is stronger than death? Me, evidently. Pass, Crow.” (Ted Hughes)

Ihmistä vanhemepana, kosmisten voimien hallisijana Louhi esittäytyy eritoten lukitessaan tähdet ja auringon vuoren sisään ja vapauttaessaan ne sieltä. Lisäksi, erityisesti vanhoissa loitsurunoissa Louhen kerrotaan tulleen raskaaksi tuulesta: Pohjan Akka harvahammas, päin tuuleen makasi, perseen pahaan säähän, teki viiman tiineeksi. Ilmattarenhan Lönnrot keksi tästä sievistelläkseen maailmanjärjestystämme romantiikkaa janoavan eliitin tarpeisiin. Louhea mainitaan myös vaimoista vanhimmaksi: Kave kantaja korea. Kave –nimellä tunnetaan Kantelettaressa sekä Ilmatar, että Lemminkäisen Äiti ja molempia mainitaan myös vaimoista vanhimmiksi, itsensä synnyttäneiksi: Kave Eukko, Luonnon Tytti, Kave kultainen korea, varsin vanhin vaimoloista, ensin Emä itselöistä.

Lähtenä Kalevalaa, Kanteletarta ja SKV-korpuksen runousarkisto, lukekaa esivanhempiemme sanoja, lukekaa niitä ääneen:
http://dbgw.finlit.fi/skvr/skvr.phtml

Rosa Kokko

Ei kommentteja: