Cristopher Penczak kirjoittaa kirjassaan The Temple of Shamanic Witchcraft siitä, miten maagiset työvälineet ja niihin liitetyt voimat kertovat kyvyistämme. Nämä työvälineiden kyvyt ovat osa meitä: mieli (ilma), tahto (tuli), tunteet (ilma) ja keho (maa). Ihmiset kuitenkin useimmiten korostavat näinä meidän aikoinamme joko mieltä tai tunteita, samaistaen itsensä älylliseen taitoonsa tai mielialoihinsa.
Emme kuitenkaan voi määritellä itseämme välineen kautta. Emme ole sama asia kuin tunteemme. Jos identifioimme itsemme tunteisiin ja sanomme, että ”olen surullinen”, kadotamme itsemme ja unohdamme tahtomme, kehomme ja loogisen mielemme, ja mikä pahinta, kadotamme yhteyden Jumaluuteen itsessämme. Penczak ajattelee, että Jumalminämme käyttää ihmisen kykyjä kuten maagikko käyttää työvälineitään. Ihmisen tulisikin identifioida itsensä välineen sijaan omaan Jumaluuteensa, jättäen kykynsä työvälineiksi, jotka yhdessä muodostavat toimivan kokonaisuuden.
”Tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä.” Miten osuvasti sananlaskussa määritellään itsemme ja kykyjemme suhde. Tahto on hyvä renki ja voimme oman tulielementtimme eli tahtomme avulla saavuttaa asioita elämässämme. Tahtomme voi toimia inspiraation lähteenä ja meillä on tahtomme tuntiessamme selkeät päämäärät, emmekä ole tahdottomia ajopuita, jotka ajelehtivat kohtalonvirrassa tietämättä minne ovat matkalla. Tuli ei myöskään ole isäntämme, emmekä ole mielitekojemme orjia. Tahodn ja pakkomielteen välillä on suuri ero. Pakkomielle kuluttaa ja hallitsee.
Tuli on ollut välttämätön ihmiselle entisinä aikoina. Talvisessa Suomessa elämää ei ole ollut ilman tulta. Siksi ihminen on tulta hallitessaan myös kunnioittanut tulta ja siunannut sen aina sen syttyessä. Isännäksi päästessään tuli olisi voinut tuhota suojaa antavan asuinrakennuksen ja aiheuttaa suurta tuhoa, sammuessaan kylmyys olisi niittänyt sen armoille jääneet ihmiset. Kunnioittaminen ja yhteistyö ovat määritelleet suhdetta tuleen ennen ja sen tulee myös mielestäni määrittää suhdettamme kaikkiin elementteihin.
Sen paremmin tulta kuin ilmaa ja sen edustamaa kykyä mieltä ei tulisi päästää isännäksi, vaan sen kanssa tulisi tehdä yhteistyötä ja kykyä tulisi ainoastaan kunnioittaa. Tiedeuskossa looginen mieli on nostettu kaiken muun yläpuolelle, eikä sen edustama ajattelu ole yhtään terveempää kuin minkään muunkaan kyvyn mukaan itsensä identifioiminen. Psyykkisesti voimakas ihminen ei ole kykyjensä orja, vaan kunnioittaa mieltä, tahtoa, tunteita ja kehoaan, kaikkia tasapuolisesti. Harmoniassa toimiessaan kyvyt luovat yhteyden Jumaluuteen ja vahvistavat psyykkisesti sekä fyysisesti. Energia virtaa itsestä voimaan.
~Mari~
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti